Moniääninen Ateneum -kokoelmapolku
Ateneumin taidemuseo on pyytänyt eri elämänaloja edustavilta julkisuuden henkilöiltä tulkinnan / näkökulman yhdestä heidän valitsemastaan Ateneumin kokoelmiin kuuluvasta teoksesta.
Ferdinand von Wright (1822-1906): Taistelevat metsot 1886,
öljy kankaalle, 124 x 188,5 cm.
Aira Samulin
Taiteilija
Tämä taulu vie minut lapsuuteeni ennen sotia. Silloin isäni, joka sitten kaatui sodassa, oli vielä olemassa. Asuimme Hyrsylän mutkassa, muiden viipurilaisten mielestä keskellä korpea. Isä oli sotilashenkilö ja komennettu rajavartiostoon. Siellä minä synnyin. Isä oli hyvin luontorakas ja hän harrasti metsästystä. Meillä oli usein teeri- tai metsopaisti pöydässä - muistan että puhuttiin kuusikiloisistakin metsoista. Kävimme paljon metsässä poimimassa sieniä ja marjoja. Kerran marjamatkalla näimme metson soitimella ja se oli hurjaa taistelua, mieletön ääni kuului. Näky oli pikkutytölle voimakas kokemus...
Aira Samulinin teosluonnehdinta kokonaisuudessaan.
Helene Schjerfbeck (1862-1946): Toipilas 1888,
öljy kankaalle, 92 x 107 cm.
Kalle Könkkölä
Toiminnanjohtaja, Kynnys ry.
Tämä kuva on aikuisena tuonut mieleen omia lapsuudenmuistojani. Pienenä olin aika heikko ja usein sairas. Oli kurjaa sairastaa, tietysti. Mutta toisaalta oli tosi hienoa parantua. Niinkään eivät mieleeni ole jääneet ne sairaudet kuin ne paranemiset. Ja etenkin ne sairauden vaiheet, kun vielä lellittiin, mutta ei ollut enää kipeä eikä pelottanut enää. Tulee mieleen pitkä iltapäivä, kun saa tehdä sellaista mitä ei muuten saa...
Kalle Könkkölän teosluonnehdinta kokonaisuudessaan.
Akseli Gallen-Kallela (1865-1931): Kullervon sotaanlähtö 1901, tempera kankaalle, 89 x 128 cm.
Ilkka Taipale
Lääkäri, kansanedustaja
Läksi soitellen sotahan
iloitellen tappelohon.
Tähtien välinen kohina saattelee yksinäistä miestä koiransa kanssa, kun tämä haastaa taivaat ja maat vastaansa. Muurahainen ei ratsasta leppäkertulla sotiessaan, ihminen on outo kappale, vie muutkin eläimet mennessään...
Ilkka Taipaleen teosluonnehdinta kokonaisuudessaan.
Ilja Repin (1844-1930): Professori Ivanovin muotokuva 1882,
öljy kankaalle, 58,5 x 48,5 cm.
Laura Ruohonen
Näytelmäkirjailija
Olin päättänyt, että teos josta kirjoitan olisi suomalaisen taiteilijan tekemä, mieluiten naisen, eikä missään tapauksessa realistinen. Mutta professori Ivanovin muotokuva tuli väliin. Se ei tee vaikutusta häkellyttävällä kompositiolla, ennennäkemättömillä väreillä tai aiheella, vaan päinvastoin kätkemällä kuvataiteellisen luontonsa: Ilja Repinin Professori Ivanov on ällistyttävän lähellä kirjallisuutta. Maalausta lukee kuin suurta venäläistä romaania. Se herättää samanlaisen halun kysyä, ymmärtää ja ottaa selville, mistä pohjimmiltaan on kysymys...
Laura Ruohosen teosluonnehdinta kokonaisuudessaan.
Magnus Enckell (1870-1925): Musiikin kuuntelijoita 1897,
öljy kankaalle, 93 x 80 cm.
Kari S. Tikka
Finassioikeuden professori
Miehet keskenään nauttimassa taiteesta. Epätyypillinen kuva suomalaisesta miehestä, joka pikemminkin on sankari tai raataja, vakava ja usein umpimielinen. Magnus Enckell kertoi töissään, että mies voi olla hedonistinen, narsistinen, kaunis, haaveileva ja jopa intohimon kohde. Taulun miehet eivät tule metsästä eikä kansanrunouden maisemista, vaan yliopiston juhlasalista. He elävät musiikin maailmassa, jossa Suomi oli tuolloin ja tänäänkin kokoaan suurempi...
Kari S. Tikan teosluonnehdinta kokonaisuudessaan.
Magnus Enckell (1870-1925): Karkoitus paratiisista, kopio Masaccion mukaan 1898, tempera kankaalle, 209 x 86 cm.
Torsti Lehtinen
Kirjailija, filosofi
Paratiisista karkotettuina he vaeltavat alastomuuttaan häveten, loputtomana syyllisten saattona halki aution maan.
He raatavat otsansa hiessä ja synnyttävät tuskasta huutaen. Syntyvä syntyy kuollakseen; mikä rakennetaan, sortuu...
Torsti Lehtisen teosluonnehdinta kokonaisuudessaan.
Marcus Collin (1882-1966): Elonkorjuu 1915,
öljy kankaalle, 90,5 x 98,5 cm.
Kaisa Rastimo
Elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja
Taulu teki minuun vaikutuksen jo lapsena. Sen pystyi aistimaan: heinänpölyn, helteen ja uhkaavan ukkosen. Aivan kuin heinäpaalit tanssisivat uhmakasta, rytmikästä sadetanssia yhdessä ukkospilvien kanssa...
Kaisa Rastimon teosluonnehdinta kokonaisuudessaan.
Alpo Jaakola (1929-1997): Äänittäjät 1962, öljymaalaus kovalevylle, 118 x 133 cm.
Alpo Suhonen
Valmentaja
Valitsen näistä teoksista kaimani, kotiseutuni taiteilijan, loimaalaisen Alpo Jaakolan maalauksen Äänittäjät. Maalauksen keskeinen asia on mielestäni ihmisen ja koneen yhteys ja tuon yhteyden absurdius. Ennakoiko Alpo tässä ihmiskunnan ikuista toivetta ihmisen ja koneen yhtymisestä? Kuvan ihmiset ovat koneen vankeina tai esittämisen tai esiintymisen vankeina...
Alpo Suhosen teosluonnehdinta kokonaisuudessaan.
Juhani Linnovaara (s. 1934): Asetelma 1955,
öljy kankaalle, 81 x 70 cm.
Henkka eli Pikku G
Rap-artisti
Taiteilijana olen kyllä kiinnostunut kaikista taiteenlajeista, vaikka tämä onkin ensimmäinen käyntini Ateneumissa. Minut pysäytti tämä Juhani Linnovaaran maalaus. Kuvassa on lintu, vapauden symboli, joka on kuollut ja ripustettu roikkumaan näkyvästi. Jos se olisi elävä, se kuvaisi taiteilijan vapautta. Nyt vapaus on riistetty. Jos lintu vain makaisi pöydällä, kuva ei olisi ollenkaan näin vahva ja vaikuttava eikä kertoisi sellaista tarinaa tai herättäisi sellaisia kysymyksiä kuin nyt. Tässä on ehkä ollut taiteilija työssään. Nyt kukaan ihminen ei ole mitään tekemässä ja lintukin on kuollut. Taiteilijalta on viety vapaus ja sävellystyö on jäänyt kesken...
Henkan eli Pikku G:n teosluonnehdinta kokonaisuudessaan.