HELENE SCHJERBECK: PIKKUSISKOAAN RUOKKIVA POIKA
1881, öljymaalaus, 115 x 94,5 cm
Vielä sata vuotta sitten suurin osa taiteilijoista oli miehiä. Helene Schjerfbeck olikin erityisen rohkea nainen ryhtyessään taiteilijaksi. Helene oli todellinen ihmelapsi, ja hänen piirustustaitonsa huomattiin jo hänen ollessaan hyvin nuori. Taidekouluun Helene Schjerfbeck pääsi jo 11-vuotiaana, vaikka useimmat aloittivat taideopinnot vasta koulut käytyään.
Helene Schjerfbeck oli suomalainen taiteilija, mutta hän opiskeli ja maalasi myös ulkomailla, Ranskassa ja Englannissa. Tämän maalauksen lapsiin taiteilija tutustui Ranskassa, Bretagnessa. Schjerfbeckistä tuli Suomen taitavimpia ja arvostetuimpia taiteilijoita, mutta kun tämä maalaus ensimmäistä kertaa esiteltiin taidemuseossa, kaikki eivät siitä pitäneet.
Mikä maalauksessa mahtoi harmittaa ihmisiä?
Maalaus kertoo köyhyydestä. Köyhyys oli tuolloin yli sata vuotta sitten aika yleistä, mutta taiteessa ei ollut totuttu kuvamaan köyhyyttä tai ikäviä asioita. Helene Schjerfbeck halusi kuvata todellisuutta rehellisesti, kaunistelematta. Hän piti tärkeänä, että myös nämä ranskalaiskylän sivukujalla elävät lapset pääsivät maalauksen malleiksi, aivan kuten rikkaidenkin perheiden lapset.
Miksi on tärkeätä, että taiteessa, kuten uutisissa ja sanomalehdissäkin, kuvataan myös ikäviä asioita? Vai onko se?
Miltä lasten koti vaikuttaa? Mitä näkyy lasten taustalla?
Verratkaa näiden lasten kotia suomalaisten sata vuotta sitten eläneiden lasten koteihin. Millä tavalla kodit ovat mahtaneet erota toisistaan? Mitä yhteistä niissä on?
(vrt. esim. Akseli Gallen-Kallelan Ensi opetus)
Miettikää, kuvaako maalaus muitakin asioita kuin köyhyyttä? Onko maalaus pelkästään surullinen?
Maalaus kuvaa paitsi köyhyyttä, myös veljeä ja siskoa, sen kertoo jo taulun nimikin. Ehkä taiteilija halusi maalauksellaan muistuttaa, että kuvan lapsilla oli köyhyydestään huolimatta jotain erityisen arvokasta, jotain mitä rahalla ei voinut ostaa. Sisarukset pitävät huolta ja lohduttavat toinen toisiaan. He ovat toisilleen tärkeintä ja kallisarvoisinta koko maailmassa. Taiteilija itsekin saattoi ulkomailla ollessaan ikävöidä omaa perhettään; isoveli Magnus oli HeleneSchjerfbeckiä kaksi vuotta vanhempi. EJ
Teos ei juuri nyt ole museossa esillä.
Tulosta Ateneum-opas vanhemmille ja opettajille »
(PDF, 2,7 MB, 12 sivua)