Kirkko ja kirkkomaa

Kuva: Aimo Tukiainen

Pyhäjärven ensimmäinen kirkko on rakennettu todennäköisesti vuoden 1660 paikkeilla ja se on sijainnut nykyisen kirkon ja sankarihautojen välisellä alueella. Nykyinen kirkko rakennettiin laihialaisen kirkonrakentajamestari Matti Öistin johdolla ja se valmistui 1781. Kirkon rakentamisessa näki paljon vaivaa Vihdin silloinen kirkkoherra, rovasti Georg (Yrjö) Lagus, jolle kiitolliset pyhäjärveläiset pystyttivät muistopatsaan kirkon eteläiselle seinustalle kuorin kohdalle (lisätietoja). Kellotapulin rakensi vuonna 1804 Vaskijärven Hongistosta kotoisin ollut Martti Tolpo avustajineen. Kellotapulin keskikerroksessa oli pitäjän viljamakasiini eli lainajyvästö vuoteen 1859 asti ja alakerrassa niin sanottu ”läpikäytävä” eli ruumishuone. Nykyisin kellotapulin keskikerroksessa on vaatimaton, järjestämätön kirkkomuseo, jossa on aikaisemmin kirkossa olleita esineitä. Alakerta on varastotilana. Kirkonkellot ovat vuosilta 1740 ja 1766. Kelloja soitettiin käsin 1970-luvulle asti. Nykyisin kirkonkellojen soitto tapahtuu sakastissa olevan ohjauskeskuksen välityksellä.

Kun Pyhäjärvelle rakennettiin kirkko yli 200 vuotta sitten, siitä tehtiin niin suuri, että lähes koko seurakunta mahtui sisälle samalla kertaa. Pyhäjärven väkiluku oli kirkon suunnitteluvaiheen aikana kasvanut noin 450 hengestä 600-700 henkeen. Kirkon ulkoseinät laudoitettiin 1798 ja 1825, jolloin kirkko maalattiin ulkoa punaiseksi. Väri vaihtui 1873 keltaiseksi. Kirkon ikkunoita suurennettiin 1848. Vuonna 1895 purettiin kirkon ja kellotapulin paanukatot, valitettavasti. Tilalle tehtiin peltikatot. Seurakunnan kasvaessa kirkkoon rakennettiin 1873 urkuparvi ja 1925 kaksi sivulehteriä, joista pohjoisenpuolista on käytetty seurakuntasalina vuosina 1925-53. Siinä pidettiin rippikouluja ja erilaisia seurakunnan pienempiä tilaisuuksia. Kirkkoon mahtuu nykyisin noin 650 henkeä.

Kirkon ensimmäiset lämmityslaitteet olivat vuonna 1899 saadut valu- rautaiset kirkkokaminat. Vuoden 1954 korjauksessa kaminoiden tilalle tuli edelleen toimiva sähkölämmitys. Samassa remontissa kirkko sai takaisin vanhan punaisen värinsä. Viimeksi kirkossa tehtiin perusteellinen korjaus vuonna 1981, jolloin vietettiin kirkon 200-vuotis- juhlaa. Kirkon nykyinen asu on arkkitehti Jari Reposen suunnittelema. Kirkkoon asennettiin vuonna 2004 alkusammutusjärjestelmä.

Kirkon alttaritauluna on vuoden 1925 korjauksen yhteydessä hankittu müncheniläisen taiteilijan F.X.Zettlerin lasimaalaus ”Seimen lapsi”. Siinä ovat Maria, Joosef ja Jeesus-lapsi enkeleiden ympäröiminä. Sama lasimaalaus on eräissä muissakin Suomen kirkoissa. Kirkon kuorissa on sivuseinillä kaksi S.A.Keinäsen maalaamaa taulua vuodelta 1885. Niiden aiheet ovat ”Tulkaa, minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat” ja ”Tulkaa, kaikki on jo valmiina!” Kuorin sivuikkunoiden antiikkilasien kuvion on suunnitellut Jari Reponen. Antiikkilasit ovat Karkkilan kaupungin lahja kirkon 200-vuotisjuhlaan. Alttarilla olevan krusifiksin on veistänyt Uuno Poikonen, kärsimysajan krusifiksin Hannes Uotila. Kuorissa olevat isot seitsenhaaraiset kynttilänjalat on lahjoittanut Kymin Oy Högforsin tehdas.

Kirkon ensimmäiset 6-äänikertaiset urut rakensi vuonna 1873 B.A.Thulé. Matti Jurva laajensi urut 1908 13-äänikertaisiksi. Nämä urut purettiin 1970 loppuun kuluneina. Urkujen soittopöytä ja fasadi ovat kellotapulin kirkkomuseossa. Nykyiset 18-äänikertaiset urut suunnitteli Pentti Pelto ja rakensi Kangasalan Urkutehdas vuonna 1970.

Kirkon ympärillä on jatkuvassa käytössä oleva hautausmaa. Sankarihaudoissa lepää 104 vuosien 1939-44 sodissa kaatunutta. Sankaripatsaan lahjoitti Högforsin tehdas (lisätietoja). Hautausmaalla on vanhan kirkkoaidan portin vieressä Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki (lisätietoja).

Kirkkomaan ympärillä oli aluksi lautakattoinen, tukeista tehty aita, jossa oli kaksi sisäänkäyntiä, toinen etelästä vihreäksi maalatun portin, toinen kellotapulin kautta, jossa oli perättäiset ovet. Vuonna 1858 rakennettiin ensimmäisen kerran kiviaita laajennetun kirkkotarhan ympärille. Tästä aidasta on pieni jäänne pappilaan johtavan käytävän kohdalla. Nykyisen kiviaidan vanhempi osa, noin puolet, on rakennettu 1912 ja uudempi osa 1940-luvulla. Kirkkoaita on perusteellisesti korjattu 1996-98.

Kirkon osoite on Huhdintie 6