|
Mika Häkkinen23.02.2011 10:20
 Mika Häkkinen
|
Mika Häkkinen on kaksinkertainen maailmanmestari ja kaikkien aikojen parhaiten menestynyt suomalainen F1-kuljettaja.
Synt. 28.9.1968, Vantaa
Mikan ura tilastoina
 Mika Häkkinen F3-sarjassa 1990 (Photo: Pascal Rondeau / Allsport)
|
Häkkisen nimi nousi autourheilua seuraavien tietoisuuteen viimeistään vuonna 1990, kun hän hallitsi yhdessä Mika Salon kanssa Englannin F3-sarjaa.
Vantaalaisten ylivoiman ansiosta Englannissa alettiin puhua vuonna 1990 jo MikaMika-sarjasta. Mestaruuden vei lopulta Häkkinen yhdeksällä osakilpailuvoitollaan. Häkkinen osallistui samana vuonna myös Saksan F3-sarjan kilpailuun Hockenheimissa ja jätti Michael Schumacherin tämän kotiyleisön edessä toiseksi. Kauden huipentaneessa Macaon kansainvälisessä F3-kisassa Schumacher puolestaan veti pidemmän korren. Häkkinen epäonnistui toisen lähdön viimeisellä kierroksella ohitusyrityksessään ja ajoi ulos, vaikka hänelle olisi riittänyt kokonaiskilpailun voittoon kakkossijakin. Pahat kielet väittävät Schumin aiheuttaneen onnettomuuden nostamalla jalkansa yllättävästi kaasulta.
Häkkisen näytöt vakuuttivat Lotuksen tallipäällikön Peter Collinsin, joka antoi nuorelle suomalaiselle mahdollisuuden aloittaa kilpauransa rata-autoilun kuninkuusluokassa formula ykkösissä. Häkkinen yllätti kaikki heti ensimmäisessä kilpailussaan Phoenixin katuradalla ajamalla kilpailukyvyttömällä autolla 13. lähtöruutuun. Ensimmäinen F1-kausi sujui kuitenkin opettelun merkeissä, eikä Lotuksen vauhti riittänyt pistesijoille kuin San Marinon GP:ssä, joka olikin suomalaisittain ikimuistoinen kilpailu: Jyrki Järvilehto ajoi vaikeissa sääolosuhteissa kolmanneksi ja Häkkinen viidenneksi.
Lotus-kaudesta 1992 muodostui Häkkisen läpimurtovuosi formula ykkösissä. Perinteikäs brittitalli löysi autoihinsa lisää vauhtia, ja Häkkinen ajoi pisteille kuudessa kilpailussa parhaina saavutuksinaan Ranskan ja Unkarin osakilpailujen neljännet sijat. Kauden päätteeksi huhut veivät Häkkistä vahvasti formula ykkösiä tuolloin hallinneeseen Williams-talliin. Lotus ei kuitenkaan suostunut luopumaan kultakimpaleestaan, ja paikan kuittasi lopulta testikuljettaja Damon Hill. Arvailujen varaan jää, minkälaisiin suorituksiin Häkkinen olisi Williamsin autolla pystynyt.
Siirto McLarenille
 McLaren-kuljettajat Ayrton Senna ja Mika Häkkinen Portugalin GP:n varikolla 1993 (Photo: Pascal Rondeau / Allsport)
|
Lotus-sopimuksestaan lopulta irti päässeen Häkkisen tie vei kuitenkin McLarenille, joka tarvitsi uuden kuljettajan kolminkertaisen maailmanmestarin Ayrton Sennan empiessä jatkoaan tallissa. Lopulta Senna myöntyi McLarenin rahakkaaseen sopimukseen ja Häkkinen joutui tyytymään testikuljettajan rooliin. Suomalainen kiersi kauden aikana tuhansia kilometrejä testiratoja ja keräsi arvokasta kokemusta.
 Häkkisen McLaren-ura alkoi 1993 (Photo: Pascal Rondeau / Allsport)
|
McLarenille suurella kohulla siirtynyt amerikkalaiskuljettaja Michael Andretti ei missään vaiheessa sopeutunut formula ykkösiin. Ennen kauden 1993 kolmea viimeistä kilpailua Andretti katsoi parhaaksi pakata laukkunsa ja palata IndyCar-radoille. Näin Häkkinen pääsi näyttämään taitonsa McLarenin ratissa. Heti ensimmäisessä kilpailussaan Portugalin Estorilissä hän yllätti aika-ajoissa Sennan ja ajoi kolmanteen lähtöruutuun. Itse kilpailu päättyi tosin ulosajoon, eikä kylmän suihkun saanut Senna enää ollut yllätettävissä. Japanin Suzukassa Häkkinen ajoi kuitenkin hienosti kolmanneksi ja kipusi ensimmäisen kerran F1-urallaan palkintopallille Sennan ja Alain Prostin seurassa.
 Kolari Hockenheimissa 1994.
|
Suomalaisodotukset kaudelle 1994 olivat suuret, lähtihän Häkkinen kauteen McLarenin ykköskuljettana Sennan siirryttyä Williamsille. McLarenin käyttöönottamat Peugeot n moottorit osoittautuivat kuitenkin epäluotettaviksi ja alitehoisiksi. Häkkinen ajoi silti kolmanneksi viidessä osakilpailussa ja Schumacherin hylkäyksen jälkeen toiseksi Belgian GP:ssä. MM-sarjassa Häkkisen loppusijoitus oli neljäs. Välillä yritys oli liiankin kovaa, sillä Monacossa ja Hockenheimissa Mikan kilpailu päättyi lähtösuoran kolareihin. Häkkinen katsottiin syylliseksi jälkimmäiseen tilanteeseen ja hänet tuomittiin yhden kilpailun ajokieltoon.
Myös kaudella 1995 kokemattomuus näkyi ajoittain Häkkisen otteissa. Suurimmaksi pettymykseksi osoittautui kuitenkin McLarenin epäonnistunut MP4-10-auto, joka muistetaan lukuisien ongelmiensa ohella yhtenä F1-historian rumimmista autoista. Vaikeuksia tallille toi myös moottoritoimittajan vaihtuminen jo toisena vuonna peräkkäin McLarenin aloitettua pitkäaikaisen yhteistyön Mercedes-Benzin kanssa. Kauden 11 ensimmäisestä kilpailusta peräti kahdeksan päättyi keskeytykseen. Valoa toi vasta Italian GP:n lukuisten keskeytysten avittama toinen sija. Vauhtia autoon alkoi vihdoin löytyä kauden toiseksi viimeisessä kilpailussa Japanin GP:ssä, jossa Häkkinen ajoi hienon kilpailun jälkeen niin ikään toiseksi.
Adelaiden onnettomuus
 Vakava onnettomuus Adelaidessa 1995 (Photo: Pascal Rondeau / Allsport)
|
Seuraava kilpailu Australian Adelaidessa oli muodostua Häkkiselle kohtalokkaaksi. Rengasrikosta johtunut raju ulosajo perjantain harjoituksissa oli lähellä päättää Häkkisen uran ja elämän. Vain lääkäreiden nopea toiminta pelasti suomalaisen, joka vajosi vuorokaudeksi koomaan. Vaikka toipumisen kerrottiin sen jälkeen edistyvän hyvin, monikaan ei uskonut Häkkisen enää kaiken tämän jälkeen nousevan takaisin formula ykkösten huipulle.
Häkkinen oli kuitenkin mukana jo kauden 1996 avauksessa Melbournessa ja ajoi toipilaanakin pisteille viidenneksi. McLarenin vauhti ei vieläkään riittänyt voittoihin asti, mutta Häkkinen osoitti palanneensa takaisin täydessä iskussa. Tuloksena oli neljä kolmatta sijaa, 31 MM-pistettä ja MM-sarjan viides tila.
 Häkkinen juhli avausvoittoa, Villeneuve maailmanmestaruutta (Photo: Mark Thompson/Allsport)
|
Vuonna 1997 McLarenin ja Mercedesin yhteistyö alkoi vihdoinkin tuottaa tulosta. Häkkisen tallitoveri David Coulthard ajoi voittoon heti kauden ensimmäisessä kilpailussa ja toisti tempun Monzassa. Häkkinen oli lähellä voittoa useaan otteeseen, mutta epäonni piinasi suomalaista. Matka päättyi johtoasemasta moottoririkkoon niin Silverstonessa, A1-Ringillä kuin Nürburgringilläkin, missä Häkkinen oli edellisenä päivänä ajanut uran ensimmäisen paalupaikkansa. Kauden päätöskilpailussa Jerezissä vuosien työ lopulta palkittiin ja Häkkinen ajoi voittajaksi, tosin Coulthardin ja mestaruuttaan varmistelleen Jacques Villeneuven avustuksella.
Mestaruuden makuun
 Maailmanmestari Mika Häkkinen (kuva: Michael Cooper/Allsport)
|
Kausi 1998 olikin sitten McLarenin ja Häkkisen juhlaa. McLaren vahvisti rivejään suunnittelijanero Adrian Neweyllä ja teki onnistuneen ratkaisun vaihtaessaan Bridgestonen renkaisiin. Tallin ylivoima kauden avauksessa Melbournessa oli kylmä suihku vastustajille. Häkkinen nousi kauden aikana korkeimmalle palkintokorokkeelle kaikkiaan kahdeksan kertaa ja toteutti myös unelmansa Monacon GP:n voitosta. Michael Schumacherin vahvat ajosuoritukset ja Ferrarin ja Goodyearin kova kehitystyö nostivat kuitenkin saksalaisen mukaan mestaruustaisteluun, jonka ratkaisu jäi viimeisten kilpailujen varaan. Häkkinen kukisti Schumin vakuuttavasti tämän kotiradalla Nürburgringillä ja hankki etulyöntiaseman kauden päätöskilpailuun Japanin Suzukaan. Schumacherin sammutettua autonsa lähtöruudukkoon sai Häkkinen kruunata ensimmäisen mestaruutensa voitolla.
 Kuva: Andreas Rentz/Bongarts/Getty Images
|
Myös Häkkisen toinen mestaruus kaudella 1999 varmistui vasta jännittävien vaiheiden jälkeen. Michael Schumacherin loukattua jalkansa Ison-Britannian GP:ssä Häkkisen vastustajaksi nousi Ferrarin kakkoskuljettaja Eddie Irvine, joka sai täyden tuen Schumia tuuranneelta Mika Salolta ja kauden kahteen viimeiseen osakilpailuun palanneelta Schumacherilta. Häkkinen puolestaan kärsi epäonnesta ja joutui taistelemaan myös tallitoveriaan David Coulthardia vastaan. Itävallassa Coulthard jopa työnsi Häkkisen radalta.
 Kuva: Andreas Rentz/Bongarts/Getty Images
|
Italian GP puolestaan päättyi Häkkisen omaan virheeseen, minkä jälkeen tv-kamerat yllättivät hänet itkemästä Monzan metsiköstä. Ferrarin otettua Malesiassa kyseenalaisen kaksoisvoiton mestaruuden ratkaisu siirtyi jälleen Suzukan päätöskisaan, missä Häkkinen osoitti kylmähermoisuutensa ja juhli voittajana toista maailmanmestaruuttaan.
 Kuva: Robert Laberge/ALLSPORT
|
Kausi 2000 alkoi Häkkisen osalta epäonnisissa merkeissä. Michael Schumacher voitti kauden kolme ensimmäistä kilpailua ja näytti karkaavan jo tavoittamattomaan johtoon. Kauden puolivälissä onni kuitenkin käänsi selkänsä Schumille, ja Häkkinen nousi MM-sarjan kärkeen Unkarin GP:n voitolla. Heti perään suomalainen ajoi ehkä uransa hienoimman voiton Belgian Spassa. Ikimuistoinen ohitus Schumacherista näytti jo murtavan tämän selkärangan. Schumi otti kuitenkin tunteikkaan voiton Monzassa, ja kun Häkkisen moottori petti seuraavassa osakilpailussa USA:n GP:ssä, pystyi saksalainen varmistamaan ensimmäisen maailmanmestaruutensa Ferrari-kuljettajana jo kauden toiseksi viimeisessä koitoksessa Japanin Suzukassa.
 Kuva: Andreas Rentz/Bongarts/Getty Images
|
Ferrarin valtakausi formula ykkösissä jatkui seuraavana vuonna. Häkkisen epäonni huipentui Espanjan GP:ssä moottoririkkoon viimeisellä kierroksella johtoasemasta. Voiton kuitannut Schumacher karkasi jo käytännössä tavoittamattomiin. Häkkisen motivaatio oli ajoittain koetuksella ja suoritukset jäivät monissa kilpailuissa odotettua vaisummiksi. Englannin Silverstonessa ja USA:n Indianapolisissa hän tosin kuittasi kaksi hienoa voittoa. Jo ennen Indianapolisin kisaa Häkkinen oli ilmoittanut pitävänsä sapattivuoden formula ykkösistä. Perhe-elämä vei kuitenkin voiton ja kuten monet osasivat odottaa, Häkkinen ilmoitti seuraavana vuonna vetäytyvänsä kokonaan kilparadoilta.
Mika Häkkinen ajoi F1-urallaan kaikkiaan 161 kilpailua ja saavutti niissä 20 voittoa, 26 paalupaikkaa ja 25 nopeinta kierrosta.
Paluu rattiin DTM:ssä
 Kuva: EPA-PATRICK LUX
|
Kesällä 2004 Häkkisen ympärillä alkoi uusi kohina: Miehen huhuttiin harkitsevan kolmen välivuoden jälkeen paluuta formula ykkösiin. F1-sopimuksen sijaan Häkkisen valitsi kuitenkin lopulta Saksan vakioautosarjan DTM:n.
Häkkinen ajoi kaudella 2005 Mercedes-autolla DTM-sarjan pisteissä viidenneksi. Kauden kohokohta oli voitto Spa-Francorchampsin radalla Belgiassa. Rata oli lukeutunut Häkän suosikkeihin jo F1-uralla.
 Kuva: EPA-MICHAEL HANSCHKE
|
Kaudella 2006 Häkkinen jatkoi samassa sarjassa, muttei saavuttanut voittoja. Yhteispisteissä hän oli sarjan kuudes. Marraskuussa alkoivat jälleen huhut Häkkisen F1-paluusta. Huhut konkretisoituivatkin Barcelonan radalla ajettuun F1-testiin.
 Kuva: EPA-BERND SETTNIK
|
Kaudella 2007 Häkkinen jatkoi DTM:ssä, mutta tympääntyi kauden aikana DTM-sarjan politikointiin. Häkkisen Lausitzringin voitosta saamat pisteet puolitettiin ja Barcelonan osakilpailun ohitustilanteesta hänelle annettiin sakot sekä lähtöruutua pudottanut rangaistus. Kauden jälkeen Häkkinen ilmoitti DTM-uransa olevan ohi.
Mikan ura tilastoina
MTV3 - Lauri Ouvinen
Jotain meni pieleen, pahoittelemme. Koita hetken päästä uudelleen.
Jotain meni pieleen, pahoittelemme. Koita hetken päästä uudelleen.
Jotain meni pieleen, pahoittelemme. Koita hetken päästä uudelleen.
|
Näytä kommentit
