Lahti 9.-10.3.2013

09.03.2013 joukkuemäki (HS 130)
10.03.2013 suurmäki (HS 130)

Rakennusvuosi:
1977

Hill size:
130,0 m
K-piste:
116,0 m

Mäkiennätys:
135,5 m Andreas Widhölzl AUT
4.3.2004

Kotisivut
TV-lähetysajat

Ahonen: "Kotimäellä erityinen asema"

Suomalaisen hiihtourheilun mekka, paikka jossa tähdet ovat syntyneet. Lahti on lähes kaikkien hyppääjien mielipaikka, jos ei mäkensä, niin kompaktin sijainnin vuoksi. Lahden hiihtokeskus on toiminut MM-isäntänä jo kuusi kertaa, ensimmäiset MM-mitalit jaettiin vuonna 1926. Norjalaiset ottivat silloin mäkikisassa kolmoisvoiton Jakob Thullin Thamsin johdolla. Yrjö Kivivirta oli parhaana suomalaisena viides.

Seuraavissa Lahden MM-kisoissa 1938 suomalaismenestys jäi mäessä vaatimattomaksi, mutta Ruudin veljeskolmikko juhli, kun voiton vei nyt Aspjörn Ruud. Vuoden 1958 MM-kisoissa suomalaiset ottivat paikkansa maailman huipulla. Juhani Kärkinen liiteli ylivoimaiseen maailmanmestaruuteen ja Ensio Hyytiä varmisti hopeallaan Suomen mahtiaseman.

Vuoden 1978 MM-kisojen sensaatio koettiin suurmäessä, kun Tapio Räisänen pääsi Kari Ylianttilan loukkaannuttua mukaan joukkueeseen ja otti kultaa. Räisänen näpäytti näin Hiihtoliiton johtoa, sillä hänet oli pudotettu monta kertaa arvokisajoukkueesta, vaikka näyttöjen olisi sinne pitänyt riittää. Normaalimäessä Pentti Kokkonen oli parhaana suomalaisena viides ja Räisänen oli kuudes.

Vuoden 1989 MM-kisat muistetaan erityisesti naishiihtäjiemme kahdesta kolmoisvoitosta, mutta ei mäessäkään huonosti mennyt. Jari Puikkonen voitti kotiyleisön riemuksi suurmäen kultaa, Matti Nykänen nappasi vielä pronssin ennen neljänneksi tullutta Ari-Pekka Nikkolaa. Nikkola otti puolestaan hopeaa normaalimäessä ja joukkuekisassa Suomen nelikko Nykänen – Puikkonen – Nikkola – Laakkonen voitti kultaa.

Vuoden 2001 MM-kisat olivat Janne Ahoselle ikimuistoiset, sillä palkintokaappiin tuli peräti kolme mitalia. Janne oli suurmäessä pronssilla Martin Scmittin ja Adam Malyszin jälkeen ja otti hopeaa pikkumäen ja suurmäen joukkuekisoista.

- Vanha kotikaupunki, noista mäistä olen hypännyt koko ikäni ja tunne kotikisoissa oli sen mukainen, Ahonen muistelee.

Ahoselle Lahden mäet ovat todellakin tulleet tutuksi. Hän aloitti hyppäämisen alle kouluikäisenä ja siitä tie vei kohti Lahden betonia, tuota kuuluisaa suurmäkeä.

- Hyppäsin ensimmäisen kerran betonista vuoden 1991 lopulla, 14-vuotiaana, Ahonen muistelee.

Salpausselän kisoilla on ollut Ahoselle suuri merkitys. Ensin ne toimivat nuoren urheilijanalun innoittajana ja motivoijana, sitten yhtenä kauden kilpailullisista kohokohdista.

- Salpausselän voitto, se on todella upea asia. Harva voi ymmärtää sitä tunnelatausta, joka siinä kilpailussa on. Hypätä kotiyleisön, kaikkien tuttujen edessä voittoon, se on todella upea tunne.

Janne pääsi kokemaan tuon tunteen kaksi kertaa, ensin vuonna 1998 ja sitten vuonna 2000.

Ahonen hyppäsi Lahdessa 33 maailmancupin osakilpailua, joukkuemäen kisat mukaan lukien. Palkintopallilla hän oli 14 kertaa, viimeisen kerran vuoden 2007 kisoissa.

Suomalaisvoittajat:

Jari Puikkonen 1980/81
Matti Nykänen 1983/84
Matti Nykänen 1985/86
Matti Nykänen 1987/88
Toni Nieminen 1991/92
Suomi 1994/95 Janne Ahonen, Jani Soininen, Ari-Pekka Nikkola, Mika Laitinen
Suomi 1996/97 Janne Ahonen, Jani Soininen, Ari-Pekka Nikkola, Mika Laitinen
Janne Ahonen 1997/98
Janne Ahonen 1999/00

2000-luvun voittajat

4.3.2000 Janne Ahonen FIN
5.3.2000 Martin Schmidt GER
1.3.2002 Martin Schmidt GER
2.3.2002 Suomi (Matti Hautamäki, Veli-Matti Lindström, Risto Jussilainen, Janne Ahonen)
14.3.2003 Adam Malysz POL
15.3.2003 Adam Malysz POL
6.3.2004 Norja
7.3.2004 Björn Einar Romören NOR
5.3.2005 Norja
6.3.2005 Matti Hautamäki FIN
4.3.2006 Itävalta
5.3.2006 Janne Happonen FIN
10.3.2007 Itävalta
11.3.2007 Adam Malysz POL
1.3.2008 Peruutettu
7.3.2009 Itävalta
8.3.2009 Gregor Schlierenzauer AUT
6.3.2010 Norja
7.3.2010 Simon Ammann SUI
12.3.2011 Itävalta
13.3.2011 Simon Ammann SUI

(MTV3)

Kaikki suosikkilajisi Katsomon MTV3 Sport -paketissa. Lue lisää.