Säännöt

Kauden 2012 uudet säännöt

Teknisesti merkittävin sääntömuutos koskee autojen pakokaasuvirtauksia. Tämänvuotisissa säännöissä on määritelty, mistä kohtaa pakokaasujen pitää tulla ulos pakoputkista. Pakoputkien päät ovat aiempaa korkeammalla ja suuntautuvat ylöspäin. Sääntömuutoksella on pyritty ehkäisemään sitä, ettei pakokaasuvirtausta enää pystyisi ohjaamaan auton perässä sijaitsevaan diffuusoriin. Viime kaudella pakokaasuja hyödynnettiin diffuusorissa lisäämään auton tuottaman downforcen määrää.

Näkyvin sääntömuutos koskee auton keulaa, jonka maksimikorkeudeksi on määritelty 55 senttiä. Keula on 7,5 senttiä entistä alempana. Lähes kaikissa autoissa on tämän takia ns. keulaporras siinä kohdassa nokkaa, jossa säännöt sallivat nostaa auton rungon korkeammalle kuin keulan kärjen. Keulaa on madallettu turvallisuussyistä. Matalamman keulan ansiosta sivutörmäyksissä keula ei osu toista kuljettajaa päähän, koska keula on matalammalla kuin ohjaamon reuna.

Ohitusyritysten estelemistä koskevat säännöt on nyt kirjattu entistä selkeämmin. Kuljettaja ei saa vaihtaa ajolinjaansa yhtä kertaa enempää puolustaakseen sijoitustaan. Jos kuljettaja siirtyy pois ajolinjalta sijoitustaan puolustaessaan, pitää hänen sen jälkeen jättää ajolinjalle vähintään yhden auton leveyden verran tilaa oman autonsa ja radan reunan väliin.

Turva-autotilanteissa kierroksella ohitetut autot otetaan jatkossa pois sotkemasta kärkikuljettajien välistä taistoa päästämälle ne ohittamaan turva-auton ja ajamaan näin omalle paikalleen letkan hännille.

Sääntöihin on myös kirjattu aiempaa tiukemmin oikaisukielto. Kuljettaja ei saa milloinkaan poistua radalta ilman hyväksyttävää syytä. Viime kaudella Sebastian Vettel ajoi aika-ajoissa jäähdyttelykierroksellaan shikaanin suoraksi säästääkseen aikaa.

GP-kisoille on määritelty maksimiajaksi 4 tuntia, mukaan lukien punaisten lippujen takia pidettävät tauot. Viime kaudella Kanadan GP kesti 4 tuntia ja 4 minuuttia sateen aiheuttaman pitkän tauon takia. Maksimiajoaika on edelleen 2 tuntia.

Talleille tällä kaudella sallittu yksi kauden aikana ajettava testijakso, joka ajetaan Mugellossa 1.-3. toukokuuta. Viime kaudella testaaminen oli kokonaan kiellettyä kauden aikana.

Formula ykkösten rengastoimittaja Pirelli on uudistanut rengasseoksia ja vaihtanut hieman seoksien merkkivärejä.

Renkaan profiili on muuttunut, jotta sen olkapään kestävyyttä on saatu parannettua. Renkaat pystyvät näin toimimaan pidempään suorituskykynsä huipputasolla. Uudet kuivan kelin renkaat tarjoavat entistä enemmän pitoa auton peräpäähän.

Superpehmeä seos on entisellään, mutta muista kuivan kelin renkaista on tehty entistä pehmeämpiä. Tarkoituksena on ollut pienentää eri seosten välistä suorituskykyeroa 0,6-0,8 sekuntiin per kierros, kun se viime kaudella oli 1,2-1,8 sekuntia per kierros.

Välikelin rengas on pysynyt entisellään, mutta saderengas on laitettu uusiksi. Uusittu sadekelin rengas poistaa 60 litraa vettä sekunnissa ajettaessa 300 km/h.

Jatkossa seokset erottaa seuraavista renkaan kylkeen maalatuista väreistä: Superpehmeä rengasseos merkitään punaisella, pehmeä seos merkitään keltaisella, keskikova seos merkitään valkoisella ja kova seos merkitään hopealla. Täyden sadekelin rengas merkitään sinisellä ja välikelin rengas vihreällä.

Kuljettajalla on kisaviikonloppua kohden käytössään 11 kuivan kelin rengassarjaa (6 sarjaa kovempaa ja 5 sarjaa pehmeäpää seosta), samoin kuin viime kaudella, mutta nyt kaikki rengassarjat ovat käytössä heti ensimmäisestä harjoituksesta lähtien. Säännöissä on yhä mukana rajoitus siitä, että kilpailussa kuljettajat saavat käyttää maksimissaan kuutta kuivan kelin rengassarjaa (kolme sarjaa kovempia ja kolme sarjaa pehmeämpiä). Sadekelin renkaita saa käyttää GP-viikonlopun aikana kolme sarjaa ja välikelin renkaita neljä sarjaa.

Lajin yleisiä sääntöjä:

Pistelasku

Formula ykkösissä jaetaan pisteitä kunkin kilpailun kymmenelle parhaalle kuljettajalle. Kuljettajan kaikki kauden aikana saavuttamat pisteet lasketaan yhteen ja maailmanmestariksi kruunataan se, joka on kerännyt kauden aikana eniten pisteitä.

Pisteitä jaetaan kussakin kilpailussa seuraavasti: kilpailun voitosta saa 25 pistettä, kakkossijasta 18, kolmossijasta 15, nelossijasta 12, viitossijasta 10, kuutossijasta 8, seitsemännestä sijasta 6, kahdeksannesta sijasta 4, yhdeksännestä sijasta 2 ja kymmenennestä yhden pisteen.

Mikäli kaksi kuljettajaa on kauden päätteeksi tasapisteissä, sijoittuu se kuljettaja, joka on saavuttanut kauden aikana enemmän osakilpailuvoittoja, loppupisteissä korkeammalle sijalle. Mikäli voittoja on yhtä monta, vertaillaan seuraavaksi kakkossijoja, sitten kolmossijoja jne.

Keskeyttänytkin kuljettaja pääsee lopputuloksiin, mikäli on ajanut 90 prosenttia kilpailumatkasta. Kuljettaja voi siis saada pisteitä, vaikkei ajaisi ruutulipulle asti, mikäli ruutulipulle ajaa alle kymmenen kuljettajaa. Näin kävi esimerkiksi Monacossa 1996, kun Mika Salo ja Mika Häkkinen kolaroivat keskenään kilpailun lopussa, mutta saivat silti molemmat pisteitä.

Valmistajille jaetaan pisteitä saman kaavan mukaan.

Renkaat

Kaikki tallit käyttävät Pirellin sliksirenkaita. Pirelli valmistaa neljää eri kovuusastetta olevia F1-renkaita ja valitsee näistä kaksi rengastyyppiä - kovemman ja pehmeämmän - jokaista GP-viikonloppua varten. Kaikki kuljettajat saavat käyttöönsä samanlaiset rengastyypit, ja kaikkien kuljettajien on käytettävä kisan aikana vähintään yksi sarja molempia tarjolla olevia rengasseoksia. Muussa tapauksessa kuljettaja hylätään. Mikäli kisa keskeytetään eikä kuljettaja ole ehtinyt käyttää molempia rengastyyppejä, lisätään hänen loppuaikaansa 30 sekuntia.

Mikäli kuljettaja käyttää kisassa jossain vaiheessa välikelin tai sadekelin renkaita, ei hänen tällöin tarvitse käyttää erilaisia kuivan kelin sarjoja.

Jokaisen kuljettajan käytössä on 11 kuivan kelin rengassarjaa per kilpailuviikonloppu.

Moottorit

Lajin moottorikehitys on pysäytetty. Tällä kaudella käytettävä 2,4-litrainen V8-moottorimalli pysyy käytössä kauden 2013 loppuun asti. Moottoreille on asetettu kierroslukurajoitus 18 000 rpm.

Jokaisella kuljettajalla on kauden aikana käytössään kahdeksan moottoria. Kuljettaja saa vaihtaa moottoriaan vapaasti ja ilman rangaistusta kesken kisaviikonlopun tai kisaviikonloppujen välillä, kunhan pysyy kahdeksan moottorin kausikiintiön sisällä. Yhdeksännen moottorin käyttöönotosta rangaistaan pudottamalla lähtöruutua kymmenellä pykälällä.

Vaihdelaatikko

Kuljettajan on käytettävä samaa vaihdelaatikkoa viidessä peräkkäisessä GP:ssä. Suunnittelematon vaihdelaatikon vaihto pudottaa kuljettajan lähtöruutua viidellä pykälällä. Mikäli kuljettaja keskeyttää kisan, saa hän ottaa seuraavaa kisaa varten käyttöönsä uuden vaihdelaatikon ilman rangaistusta. Vaihteenvälityksiä saa säätää kerran per kisaviikonloppu.

Avattava takasiipi

F1-autoihin lisättiin kaudella 2011 avattava DRS-takasiipi. Kuljettajat pystyvät nappulaa painamalla säätämään takasiivessä olevaa levyä ja lisäämään sen avulla huippunopeutta suorilla. Levy kääntyy asentoon, jossa ilmanvastus on pienempi. Aika-ajoissa ja harjoituksissa kuljettajat saavat hakea vapaasti lisävauhtia liikuteltavan takasiiven avulla. Kilpailun aikana järjestelmää saa käyttää vasta kahden ensimmäisen kierroksen jälkeen, vain tietyissä kohdissa rataa ja ainoastaan silloin, kun kuljettaja on iskuetäisyydellä eli alle sekunnin päässä edellä ajavasta autosta. Kaikissa autoissa käytetään samanlaista moottoriohjausyksikköä, joka sallii järjestelmän käyttämisen vain näissä tilanteissa. Järjestelmä kytkeytyy pois päältä kuljettajan painaessa aktivoinnin jälkeen ensimmäisen kerran jarrua. Tarkoituksena on helpottaa ohituksia, sillä edellä ajava kuljettaja ei saa säätää takasiipeään puolustaakseen sijoitustaan.

Avattavan takasiiven lisäksi kuljettajat saavat lisää suorituskykyä autoonsa jarrutusenergian kierrättämisen avulla lisätehoja antavasta Kers-laitteesta.

Autojen erottaminen

Saman tallin autot on helppo erottaa toisistaan, sillä tallin kakkosauton (eli suuremmalla numerolla ajavan kuljettajan auton) moottorikatteen päällä oleva kamera maalataan keltaiseksi. Tallin ykkösauton kamera on punainen.

Turva-auto

Formuloita hitaammin liikkuva turva-auto voidaan ottaa radalle, mikäli turvallisuus sitä vaatii. Turva-auton ollessa radalla ratavalvojat heiluttavat keltaisia lippuja. Autot muodostavat letkan turva-auton perään vallitsevan kilpailutilanteen mukaan.

Turva-auto voi tulla radalle mihin väliin tahansa. Saatuaan ohjeen kilpailujohdolta turva-auton kuljettaja päästää ohitseen muut autot niin, että kilpailua johtava auto jää ensimmäiseksi turva-auton perään.

Turva-auton katolla on vilkkuvat oranssit valot. Kun turva-auto sammuttaa vilkkuvalonsa, on tämä merkki siitä, että auto ajaa kyseisen kierroksen päätteeksi sisään varikolle. Kilvanajaminen saa jatkua, kun turva-auto poistuu radalta ja autot ylittävät rataan merkityn turva-autoviivan. Ratavalvojat vaihtavat tässä vaiheessa heiluttamansa liput vihreisiin.

Turva-auton takana ajetut kierrokset vähennetään kilpailumitasta.

Varikolle saa mennä heti turva-auton tullessa radalle. Kuljettajia kuitenkin estetään kaahaamasta varikolle liian nopeasti määräämällä jokaiselle kuljettajalle sijaintiin perustuva minimiaika, joka hänen pitää vähintään käyttää ajaessaan varikolle turva-auton tullessa radalle. Jos kuljettaja saapuu varikolle minimiaikaansa nopeammin, saa hän rangaistuksen.

Harjoitukset

GP-viikonlopun perjantaina ajetaan kaksi puolentoista tunnin harjoitusta. Perjantain harjoitukset ovat talleille tärkeä testaamistapahtuma, sillä kauden aikana ei saa ajaa lainkaan erillisiä testejä.

Lauantaina ajetaan yksi tunnin mittainen harjoitus.

Aika-ajot

Aika-ajot ajetaan lauantaina kolmivaiheisena pudotuspelinä. Kuljettajat saavat ajaa kullakin osiolla niin paljon kierroksia kuin ehtivät. Kullakin osiolla kuljettajan nopein kierros jää voimaan. Jos kaksi tai useampi kuljettajaa ajaa saman kierrosajan, ratkeaa lähtöjärjestys sen mukaan, kuka ajoi ajan ensimmäisenä.

Aika-ajon ensimmäinen osio kestää 20 minuuttia. Sen jälkeen jatkosta putoaa seitsemän hitainta, joiden lähtöruudut määräytyvät 1. osion tulosten perusteella. Mikäli kuljettaja ei yllä aika-ajon ensimmäisessä osiossa 107 prosentin sisälle nopeimmasta ajasta, ei hän pääse starttaamaan kilpailuun ilman tuomariston antamaa poikkeuslupaa.

Aika-ajon toinen osio on vartin mittainen ja sen jälkeen jatkosta putoaa jälleen seitsemän sen osion hitainta, joiden lähtöruudut määräytyvät 2. osion tulosten perusteella. Näin päätösosiolla ajaa kymmenen kuljettajaa, jotka ratkaisevat keskenään 10 kärkiruudun järjestyksen päätösosion kierrosaikojen perusteella.

Aika-ajon päätösosio kestää 10 minuuttia. Kuljettajan on startattava kisaan samalla rengassarjalla, jolla hän ajoi nopeimman aika-ajokierroksensa.

Lähtöruuturangaistukset langetetaan siinä järjestyksessä, missä ne on määrätty.

Aika-ajoissa on voimassa ns. 107 prosentin sääntö. Mikäli kuljettaja ei yllä aika-ajon ensimmäisessä osiossa 107 prosentin sisälle nopeimmasta ajasta, ei hän pääse starttaamaan kilpailuun ilman tuomariston antamaa poikkeuslupaa.

Lähtömuodollisuudet

Autot lähtevät varikolta 15-30 minuuttia ennen kilpailun starttia ja ajavat omalle paikalleen lähtöruudukossa. Varikko suljetaan 15 minuuttia ennen starttia. Mikäli auto ei selviä ajoissa ulos varikolta lähtöruudukkoon, on sen mahdollista lähteä matkaan varikolta. Varikolta lähtevä auto päästetään matkaan, kun koko autoletka on ohittanut varikon ulosajoportin.

Kymmenen minuuttia ennen lähtöä kaikkien muiden paitsi mekaanikkojen ja kuljettajien on poistuttava autojen ympäriltä. Kolme minuuttia ennen lähtöä autoissa on oltava renkaat kiinnitettyinä. Autojen moottorit käynnistetään minuutti ennen lähtöä. Tämän jälkeen mekaanikotkin poistuvat autojen luota.

Ennen varsinaista lähtöä autot ajavat yhden lämmittelykierroksen. Autot lähetetään lämmittelykierrokselle sytyttämällä vihreät lähtövalot. Lämmittelykierroksen aikana ei saa ohittaa. Kohtuuttoman hitaasti liikkuvan tai lähtöruutuunsa jääneen auton saa kuitenkin ohittaa. Mikäli kuljettajan liikkeellelähtö viivästyy, saa kuljettaja ohitella lämmittelykierroksen aikana ottaakseen oman lähtöpaikkansa takaisin. Mikäli kuljettaja ei ehdi ottaa paikkaansa takaisin ennen rataan merkittyä turva-autoviivaa, on hänen ajettava varikolle ja lähdettävä matkaan sieltä.

Lämmittelykierroksen jälkeen autot järjestäytyvät omille paikoilleen lähtöruudukkoon. Lähtö tapahtuu paikaltaan. Viisi punaista valoa sytytetään sekunnin välien. Matkaan saa lähteä, kun kaikki punaiset valot sammutetaan samanaikaisesti. Varaslähdöstä saa 10 sekunnin pysähtymisrangaistuksen.

Mikäli sääolot ovat niin huonot, ettei kilpailua voida turvallisesti aloittaa paikaltaan, määrätään suoritettavaksi ns. lentävä lähtö, jossa autot ajavat ensin hitaasti turva-auton perässä. Varsinainen kilvanajo alkaa, kun turva-auto vetäytyy radalta.

Kilpailu

Kilpailussa ajetaan ennakolta määrätty määrä kierroksia. Kierroksia ajetaan yleensä niin monta, että 305 kilometriä tulee täyteen. Poikkeuksen muodostaa Monacon GP, jossa alhaisen keskinopeuden takia ehditään ajaa vain 260 km. Mikäli kilpailun kesto saavuttaa kaksi tuntia ennen ennalta määrätyn kierrosmäärän täyttymistä, päättyy kilpailu siihen, kun johtoauto ylittää seuraavan kerran lähtöviivan.

Kilpailun päättymisen merkiksi heilutetaan ruutulippua lähtöviivan kohdalla. Voittaja on se, joka ensimmäisenä selviytyy ruutulipulle.

Välitankkaukset on kielletty, joten kuljettajien on ajettava koko kilpailu yhdellä polttoainetankillisella.

Kilpailun keskeyttäminen ja uusintalähtö

Mikäli olosuhteet muuttuvat kilpailun kestäessä sellaisiksi, ettei kilpailua pystytä viemään turvallisesti loppuun asti, keskeytetään se järjestäjien toimesta punaisin lipuin. Kilpailu voidaan keskeyttää myös sen takia, että rata on tukossa onnettomuuden johdosta. Keskeytyksen syyksi kelpaavat myös muut turvallisuutta vaarantavat asiat.

Punaisen lipun jälkeen ohittaminen on kielletty. Kuljettajien on ajettava hidasta vauhtia lähtöruudukkoon ja ryhmityttävä sinne siinä järjestyksessä, missä he ovat radalla. Ensimmäisenä lähtöruudukkoon saapuvan kuljettajan on pysähdyttävä ykkösruutuun riippumatta siitä, johtaako hän kilpailua. Varikolle ei saa ajaa, eivätkä keskeytyshetkellä varikolla olevat kuljettajat saa lähteä radalle. Lähtöruudukossa autoja saa huoltaa.

Keskeytettyä kilpailua voidaan jatkaa uusintalähdöllä, joka tapahtuu turva-auton takaa. Uusintalähtöön saavat osallistua vain ne autot, jotka pääsevät kilpailun keskeytyshetken jälkeen omin voimin omalle paikalleen lähtöruudukkoon - poikkeuksena toki tilanne, jossa rata on tukossa. Turva-auton ja kilpailun johtajan välissä olevat autot päästetään ajamaan turva-auton ohi letkan perään. Kun lähtö turva-auton takaa on tapahtunut, keskeytyshetkellä varikolla olleet autot päästetään radalle muiden perään. Turva-auto poistuu normaalisti radalta yhden kierroksen jälkeen ja kilpailu jatkuu.

Keskeytyksen aikana kilpailun ajanotto pysyy käynnissä. Kulunut aika vähennetään kuitenkin kahden tunnin aikarajasta, joka on asetettu kilpailujen maksimipituudeksi.

Mikäli kilpailua kuitenkin päätetään olla jatkamatta, voimaan tulevat kaksi kierrosta ennen keskeytyshetkeä vallinneet sijoitukset. Mikäli keskeytyshetkellä on ajettu vähintään kaksi täyttä kierrosta mutta enintään 75 % suunnitellusta kilpailumitasta, jaetaan kilpailijoille puolet normaaleista MM-pisteistä. Mikäli kilpailua on ajettu alle kaksi kierrosta, ei pisteitä jaeta. Mikäli kilpailua on ajettu keskeytyshetkellä yli 75 %, jaetaan kilpailusta keskeytyksestä huolimatta täydet pisteet.

Rangaistukset

Kilpailussa sääntöjen vastaiseen toimintaan syyllistyneelle kuljettajalle voidaan määrätä kilpailun kestäessä ns. drive through- tai stop and go -rangaistus.

Varikon läpiajorangaistuksessa (drive through) kuljettajan on ajettava varikon läpi, mutta hänen ei tarvitse pysähtyä varikolle. Pysähtymisrangaistuksessa (stop and go) kuljettajan on pysähdyttävä varikolle odottamaan 10 sekunnin ajaksi. Tänä aikana autoa ei saa huoltaa. Pysähtymisrangaistus on ankarampi kuin varikon läpiajorangaistus.

Kuljettajalla on kolme kierrosta aikaa tulla kärsimään rangaistuksensa. Aika lasketaan alkaen siitä hetkestä, jolloin rangaistus on annettu tiedoksi.

Mikäli rangaistus määrätään viimeisen viiden kierroksen aikana tai kilpailun jälkeen, ei kuljettajan tarvitse tulla varikolle kärsimään rangaistustaan, vaan hänen loppuaikaansa lisätään 25 sekuntia.

Varikolla on harjoituksissa 60 km/h ja aika-ajossa sekä kilpailussa radasta riippuen joko 60 tai 100 km/h nopeusrajoitus. Mikäli kuljettaja ylittää tämän nopeuden varikolla harjoituksissa tai aika-ajossa saa hän sakkoa 250 dollaria per ylinopeustuntikilometri. Kisan aikana varikkoylinopeudesta langetetaan kuljettajalle jompikumpi ylläkuvatuista rangaistuksista.

Lippumerkit

F1-kilpailuissa ratavirkailijat antavat kuljettajille viestejä eri värisillä lipuilla. Liput ovat kooltaan 60 x 80 senttiä, paitsi ruutulippu ja punainen lippu ovat 80 x 100 -senttisiä.

Punainen lippu tarkoittaa että kilpailu (tai harjoitus / aika-ajo) on keskeytetty. Kuljettajien on hidastettava välittömästi. Ohittaminen ei ole sallittua.

Ruutulippu, lippu jossa on mustia ja valkoisia ruutuja, tarkoittaa, että kilpailijat saapuvat maaliin. Sitä heilutetaan maalilinjan kohdalla.

Keltainen lippu kertoo, että radalla on jokin vaara. Kuljettajien on hidastettava nopeuttaan. Ohittaminen ei ole sallittua. Keltainen lippu, jossa on punaisia raitoja, puolestaan tarkoittaa, että radassa on liukas kohta esim. öljyn tai veden takia.

Sininen lippu tarkoittaa että takaa on tulossa nopeampi auto, joka täytyy päästää ohi. Kilpailun kuluessa lippua näytetään tilanteissa, joissa autoa ohitetaan kierroksella.

Valkoinen lippu kertoo kuljettajalle että edessä on huomattavasti hitaampi auto.

Vihreä lippu tarkoittaa että rata on taas kunnossa/vapaa. Sen nähtyään kuljettaja saa ajaa taas täysillä.

Kun kuljettajalle näytetään mustaa lippua, on hänen tultava varikolle. Lippua näytetään jonkin rangaistuksen merkkinä. Lipun yhteydessä näytetään kylttiä, jossa lukee auton numero. Musta lippu, jossa on 40 cm halkaisijaltaan oleva oranssi kiekko, kertoo kuljettajalle, että hänen autossaan on jokin sellainen mekaaninen vika, joka vaarantaa kuljettajan oman tai muiden terveyden. Kuljettajan pitää pysähtyä varikolle seuraavalla kierroksella. Lipun yhteydessä näytetään kylttiä, jossa lukee auton numero.

Lippu joka on kulmittain jaettu mustan ja valkoisen kesken tarkoittaa, että kuljettaja on syyllistynyt epäurheilijamaiseen käytökseen. Lipun yhteydessä näytetään kylttiä, jossa lukee auton numero.

Superlisenssi

F-ykkösissä ajamiseen tarvitaan superlisenssi, jonka myöntää F1-komissio (Formula One Commission). Saadakseen superlisenssin kuljettajalla on oltava sopimus kilpa- tai testikuskin virasta F1-tallin kanssa.

Kuljettaja on oikeutettu superlisenssiin, mikäli hänen kohdallaan toteutuu joku seuraavista ehdoista:

a) Startannut vähintään viiteen F1-kisaan edellisvuonna tai 15 kisaan kolmen edellisen vuoden aikana.

b) Omannut aikaisemmin superlisenssin ja ollut nimettynä F1-tallin testikuljettakaksi edellisvuonna

c) Sijoittunut kahden edellisen vuoden aikana kolmen parhaan joukkoon F2-, GP2- tai Japanin Formula Nippon sarjassa tai F3-luokan International Trophyssa.

d) Yltänyt Yhdysvaltain Indycar-sarjan loppupisteissä neljän parhaan joukkoon viimeisten kahden vuoden aikana.

e) On hallitseva mestari F3-eurosarjassa, Britannian, Italian, Japanin tai Espanjan F3-sarjoissa tai Renault V6 World Series -luokassa.

f) Vaikka kuljettajalla ei olisi yllälueteltuja meriittejä, voi F1-komissio silti antaa hänelle superlisenssin, jos katsoo kuljettajan osoittaneen taitonsa pienemmissä formulaluokissa. Tässä tapauksessa kuljettajan on ajettava vähintään 300 kilometriä testejä F1-autolla kahden päivän sisällä.

Superlisenssi on normaalisti voimassa 12 kuukautta. Mikäli kuljettaja kuitenkin on saanut superlisenssinsä f-kohdan perusteella, tarkastetaan lisenssin haltijan tilanne aina kolmen kuukauden välein ja lisenssin voimassaoloa jatketaan, mikäli kuljettaja on selviytynyt kilpailuista kunnialla.

Viralliset F1-säännöt FIA:n sivuilla:

F1-sarjan tekniset säännöt 2012 (englanniksi, PDF-muodossa)