Onko rahaa mennyt Kreikkaan vai ei, onko Suomella todellisia vakuuksia ja kannattiko tukipaketteihin lähteä mukaan.

Värikäs keskustelu jo tutuksi käyneistä aiheista velloi eduskunnassa keskiviikkona, kun hallitus vastasi perussuomalaisten välikysymykseen eurokriisin hoidosta.

Keskustelun lämpimin hetki saatiin aikaiseksi, kun valtiovarainministeri Antti Rinne (sd) oli varautunut ennalta perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soinin moitteisiin. Soinin mukaan vakuudet eivät ole vakuudet vaan tuottojenvaihtosopimus, joka ei tuota mitään.

– Edustaja Soini, tervetuloa hakemaan, täällä on tämä tiliote, jossa todetaan, että 929 896 175 euroa ja 79 senttiä on tilillä, ja yli 12 miljoonaa korkotuottoa. Tervetuloa hakemaan, tässä on vakuudet!

Soini löysi uusia heikkoja kohtia.

– Mitä se suojaa ja mitä se ei suojaa? Siitä ei ole mitään hyötyä, jos Kreikan laina-aikoja pidennetään, ehtoja helpotetaan tai korkoa lasketaan vaikka nollaan, Soini moitti.

Kreikan suhteen voidaan lähinnä odotella

Kreikan epäselvää tilannetta pääministeri Alexander Stubb (kok.) kommentoi sanoen, että nyt lähinnä odotellaan, mitä maan uusi hallitus esittää ratkaisuksi lainataakkansa hoitoon.

– Tosiasia on se, että Kreikka on keskustellut meille lehtien palstojen kautta, ja ei Euroopan asioita sillä tavalla hoideta, vaan ne hoidetaan konkreettisilla ehdotuksilla.

Stubb toisti Suomen kannan, jonka mukaan tukiohjelmien yksityiskohdista voidaan kyllä neuvotella.

Stubb huolestui erityisesti keskustan suunnalta kuulemistaan euroskeptisistä tuulahduksista ja tenttasi puheenjohtaja Juha Sipilää puolueen eurolinjasta.

– Seisooko keskusta euron takana? Haluaako, että Suomi jatkaa euron jäsenenä ja että Kreikka pysyy euron jäsenenä?

Sipilä teroitti, ettei minkään maan kanssa voida lähteä sille tielle, jolla muut kuittaavat niiden velat.

– Eurojärjestelmässä oleminen on tosiasia ja siinä pysymme, kun puhutaan Suomesta. Mutta kun puhutaan Kreikasta, niin kyllä Kreikan vuoro on nyt näyttää, että he pysyvät siinä, mitä on sovittu.

Sittenkin katse kotipesään?

Joka suunnalta ei Kreikkaa mätkitty. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki vaati Suomenin hallitusta rakentavaan aktiivisuuteen, jotta Kreikka saisi aikaan talouskasvua ja voisi siten maksaa velkansa.

– Virheitä on Kreikassa tehty. Kysymys on siitä, miten Kreikka pystyy tulevaisuudessa maksamaan velkojaan takaisin.

Vihreät oli samoilla linjoilla. Puheenjohtaja Ville Niinistö moitti suurten puolueiden viihtyvän liiaksi keskinäisen syyttelyn parissa sen sijaan, että puhuttaisiin työn ja talouden vahvistamisen edellytyksistä.

– Kyllä tässä keskustelussa tavallinen pieni ihminen on unohtunut, se nuori työtön siellä Espanjassa, Kreikassa tai Suomessa.

Keskustan Kimmo Tiilikainen kyseenalaisti, onko Kreikan ongelmien vatvominen ja syyllisten etsiminen sittenkään sitä hyödyllisintä ajanvietettä.

– Tästä kreikkalaisesta tragediasta on tasan yksi opetus Suomelle, ja se on se, että meidän on pistettävä asiat kuntoon. Tarvitaan lisää työpaikkoja, talouskasvun ja yrittäjyyden turvin. Vain näin voimme pysäyttää velkaantumisen, ettemme itse joudu Kreikan tielle, toisten avun varaan.

TS–STT