Se novelli pitäisi kirjoittaa. Sen päähenkilö olisi yhden sankarin sijasta kokonainen työryhmä. Muutama heistä olisi kehitellyt alkuperäisen idean, ja mukaan liittyneet jäsenet olisivat jalostaneet sitä eteenpäin. Kaikilla olisi omat taitonsa ja tehtävänsä, jotka edistäisivät yhteistä hanketta. Tekeillä olisi Esitys.

Asun suureksi ilokseni kulttuurikaupungissa. Ei, en Turussa enkä Naantalissa enkä Kaarinassa vaan saariston helmessä, Paraisilla, jossa puhutaan sujuvasti kahta kieltä sekaisin ja lähetetään englanninkieliset laulukilpailuihin.

Mielipiteensä kullakin. Maailman sinfoniaorkestereista on yhtä monta mielikuvaa, luuloa ja näkökulmaa kuin niistä kiinnostuneita.

Ah autuutta, kun viettää joululoman nojatuolissa kolmen tutkimusmatkailijan seurassa. Teekupissa höyryää Women’s Energy -niminen joogatee, joka lienee nimestä päätellen jokin hormonihauduke. Men’s Energy -teetä ei taida olla olemassakaan tai ainakaan se ei ole teetä. Harteilla on uudenuutukainen fleece ja jalassa niin kutsutut pieruverkkarit (pardon my French).